Yksi syy valokuvausharrastukseni jäämiseen hieman taka-alalle on ollut raadollinen: minulla ei ole ollut juuri varaa päivittää kuvauskalustoani. Kysehän ei ole siitä, että kuvaajana kehittyminen olisi kamerasta kiinni, vaikka valokuvaamisesta(kin) tuntuu tulleen yhä enemmän välineurheilua. Siinä mielessä on typerää jättää harjoittelematta niillä välineillä, jotka saatavilla on. Mutta etenkin luontokuvauksesta kiinnostunutta turhauttaa, kun esimerkiksi valovoimaisen teleobjektiivin tietää olevan tavoittamattomissa, samoin hyvän makrolinssin. Ainahan voisi aloittaa säästöprojektin, mutta kun niitä on joka tapauksessa jatkuvasti meneillään milloin mihinkin. Elämässä joutuu priorisoimaan.Tämä kuva kärsimyskukan (Passiflora caerulea) kippuraisesta kärhestä osoittaa, miksi jo vuosikaudet olen haikaillut etenkin kunnollisen makro-objektiivin perään. Herkullinen kohde, mutta harmittavan rakeinen kuva.
Vaan kuten ärsyttävä lentävä lause asian muotoilee, näillä mennään ainakin toistaiseksi.
5 kommenttia:
Aivan ihana! Todella kuvauksellinen.
Kuvauskaluston päivittäinen on yksi lempihaaveistani, tiesitkin ehkä. Kaikeksi onneksi paras linssini (kaikista kolmesta) on juurikin makrolinssi, koska olen huomannut, että sen käyttö on ominta alaani. Suurempien kokonaisuuksien hahmottaminen on minulle jotenkin hankalampaa ja tykkään mennä lähelle. Siitä päästäänkin niihin teleobjektiiveihin, jollaista kävin haikeana hypistelemässä aiemmin tällä viikolla. Kauppaa jäi. Ja unelmiin.
mie kyl tykkään tuosta kierrekukasta! ja olen viime päivinä haikaillut tuota harmittelemaasi filmin rakeisuutta. :D
miusta tuntuu että kameranvalmistajat ja ihmiset lietsovat tarpeetonta ostoskulttuuria ja laitteistolla mässäilyä tahallaan. tosin, en tiedä mitä normikuluttaja tekee 25 mpix kameran kanssa taikka 12mpix pokkarilla? :D voihan sitä halutessaan teettää seinänkokoisia kuvia baari-illasta. :D
lahjakkuus ja osaaminen mitataan ulosannin myötä, ei laitteiston siisteyden. :D
mie ainakin olen tosi iloinen nähdessäni siun kuvia! :D
Jep. Olen kyllä samaa mieltä Viken kanssa siitä, että jonkinlainen ostohysteria ja kalliiden vehkeiden palvonta on nykypäivää kuvausharrastuksessakin. Ihmisille luodaan tarpeita ja kuvitelmia siitä, että mitä enemmän rahaa hommaan pistetään, sen parempia kuvia on tuloksena. Ja niinhän se ei mene.
Itse siirryin filmijärkkäristä digiaikaan joskus kuusi vuotta sitten, kun hommasin työ- ja harrastuskaveriksi Nikon D70-rungon ja hankin siihen pari kohtalaista kakkulaa. Se oli varmaan paras hankintani ikinä, jos silmien laserleikkausta ei lasketa (linssiasiaa toki sekin, haha). On riittänyt hyvin uutisjuttujen ja reppareiden kuvittamiseen ja harrastekuvaukseen tiukkoja makro- ja etätilanteita lukuun ottamatta. Hyvällä perusrungolla pärjää kuitenkin pitkälle, eikä sitä tarvitse olla vaihtamassa aina uudempaan malliin; linssejä voi sitten päivittää sitä mukaa, kun on mahdollisuuksia ja intoa.
Viime aikoina rymyreissu- ja vuoristokaverinani on kyllä ollut siipan Canon PowerShot-zoomkamera sattuneesta syystä (joka gramma on kannettava mukana hankalissakin paikoissa, kameralle voi käydä köpelösti, eikä objektiivien kanssa säätäminen välttämättä edes onnistu).
Allekirjoitan itsekin täysin tuon, mitä Vikke sanoi - lahjakkuus ja osaaminen mitataan ulosannin myötä. Ei sitä rahalla saa.
Itse kyllä ihastun milloin mihinkin kameraan tai kamerahärpäkkeeseen, mutten kylläkään sillä, että kuvittelisin tulevani niiden avulla paremmaksi kuvaajaksi. Eikä se haluaminen varmaan monella muullakaan sitä ole. Tykkäisin vain päästä leikkimään milloin milläkin.
Sandy, lienet oikeassa; pahapa se on mennä ihmisten motiiveja yleistämään! Markkinamiehet vain tuntuvat tuputtavan sitä hyvä kamera=hyvä kuvaaja-ajatusta ainakin rivien välissä. Yleensä ottaen ihmiset lienevät realisteja. Mistä puheen ollen: menee se toisinkin päin, eli ei askeettinen kalustokaan hyvää kuvaajaa tee *huokaus*.
Ja kai ne pihlajanmarjat ovat vähän happamia - mukavahan se olisi, jos olisi edes vähän enemmän pätäkkää pistää tähänkin hommaan ;).
Joskus on kyllä kivaa, kun pikkurahalla saa isoja parannuksia aikaan. Esimerkiksi polarisaatiosuodin oli hyvin iloinen ja riemukas juttu, kun sen aikanaan hankin.
Lähetä kommentti